5 Eläimet

5 Eläimet

5.1 Yleistä

"Kansakunnan suuruuden ja moraalisen kehittyneisyyden määrittää se, kuinka se kohtelee eläimiään."

- Mahatma Gandhi

Suomi on henkinen kehitysmaa ja henkinen Saharan autiomaa.

Eläinoikeusihmiset puhuvat lajisorrosta eli spesismistä. Se on verrattavissa rasismiin tai seksismiin. Lajisorrossa pidetään muita eläinlajeja alempina, vaikka itse asiassa kaikki eläimet ovat vain erilaisia. Joillakin eläimillä on mm. suuremmat aivot kuin ihmisillä. Mustekalalla on tavallisten aivojen lisäksi joka lonkerossa (8 tai 10 kappaletta) omat aivot. On vaikea kuvitella, millaista on olla mustekala. Eläimiä on miljoonia erilaisia, 90% lajeista on hyönteisiä. Ne ovat kaikki erikoistuneet omaan asiaansa ja niillä kaikilla on yhtä suuri oikeus elää maapallolla kuin ihmistenkin. Eläimet ovat älykkäämpiä kuin nykyiset supertietokoneet. Niillä on toimivat aistit, ne tuntevat ympäristönsä, hankkivat itse ruokansa ja huolehtivat jälkeläisistään. Tietokoneet eivät tähän pysty (ainakaan 50 vuoteen).

Suomalaiset pitävät koirista, mutta entä susista. Ne ovat yhtä älykkäitä kuin koirat, mutta niitä on vain luokkaa 200 Suomessa. Ihmisiä on 5,5 miljoonaa ja koiria 600 000. Eikö tässä ole ristiriita? Miksi joitakin eläimiä rakastetaan ja joitakin metsästetään, vaikka kuuluvat jopa samaan lajiin? Sika on tutkijoiden mielestä älykkäämpi kuin koira, mutta se elää Suomessa betonikarsinassa noin 10 muun lajikumppaninsa kanssa. Sillä ei ole muuta tekemistä kuin pureskella muiden sikojen häntiä. Luin aikoinani kirjan Borneon alkuasukkaista ja he pelkäsivät metsästysretkillänsä eniten villisikaa. Se tulee ihmisen päälle ja puhkoo vatsan torahampaillaan. Kyllä eläimet pitävät puoliaan ihmistä vastaan, paitsi jos ihmisellä on aseet mukanaan.

Nyky-Suomi on utopia (materiaalisessa mielessä, ei henkisessä) ihmiselle, mutta dystopia eläimille. Ihminen nauttii lounaalla ravinteikkaan liha-aterian, mutta eläimelle tämä ateria on maanpäällinen helvetti.

Ihminen on maapallon historian tuhoisin ja julmin eläinlaji. Ihminen tapaa ja pilaa sekä elävää että elotonta kaikkialla maapallolla. Dinosauruksetkin aiheuttivat paljon vähemmän pahaa maapallolle. Ihminen on täystuholainen sekä itselleen että muille sekä henkisesti että fyysisesti.

Ihmisiä tulee auttaa ja rakastaa, mutta niin pitää eläimiäkin. Se, että useimmat ihmiset käyttävät väkivaltaa eläimiä kohtaan, vie pohjan myös ihmisten rakastamiselta - miten väkivaltaista ihmistä voi rakastaa. Väkivalta eläimiä kohtaan on valitettavasti jokapäiväistä (lihansyönti, turkistarhaus, koe-eläimet). Maailma olisi huomattavasti parempi paikka, jos väkivalta eläimiä kohtaan lopetetaan.

Häkkikasvatus (munijakanat, emakkosiat ja turkiseläimet) ei ole eettistä. Pienessä häkissä eläin tulee hulluksi. Eläin ei voi liikkua laajalla alueella, tutkia ympäristöä, hoitaa sosiaalisia suhteita, etsiä ruokaa, lisääntyä ja hoitaa jälkeläisiään. Tekemisen puute ja apatia vaivaavat häkeissä.

Ihminen on alistanut muut eläimet ja ominut koko maapallon itselleen. Näin ei voi jatkua. Ei maapallo ole vain ihmistä varten. Ihminen on vain yksi eläinlaji tuhansien muiden joukossa. Annetaan kaikkien eläinlajien kukoistaa, elää ja nauttia joka päivästä - niin ihminen kuin kettu, sika, ja kameli. Eläimen paikka on vapaana luonnossa - ei ihmisen rakentamassa eläinsuojassa.  Tulevaisuus on kaikkien eläinlajien - ei vain ihmisten. Kaikki eläimet ovat aiemmin syntyneet vapauteen. Ihminen on nykyään vanginnut monet eläimet. Näin ei voi jatkua. Vapaus voittakoon eläinasiassa.

Ihmisten elämä on raadollista, mutta niin on eläimienkin. Koko planeetta tuntuu pahalta. Eläinten (mukaan lukien ihmisten) lisääntyminen on runsasta ja elintila on vakio, joten tila on käynyt ahtaaksi jo miljoonia vuosia sitten.

5.2 Eläinlakini

Minun ehdotukseni eläinlaiksi on lyhyt.

1 § Kaikilla eläimillä on itseisarvo. Ihminenkin on eläin.

2 § Yksikään ihminen ei saa omistaa eläintä.

3 § Ihminen ei saa käyttää eläintä hyväkseen missään muodossa. Kiellettyä olisi eläinten käyttö ruuantuotannossa, vaatteeksi ja sirkuksissa. Kiellettyä olisi myös eläinkokeet, turkistarhaus, lemmikkien pito, metsästys, kalastus, eläintarhat, ratsastus ja ravikilpailut.

4 § Ihminen saa tappaa eläimen vain itsepuolustukseksi.

Eläin voi parhaiten luonnossa metsässä. Eläimet osaavat päättää itse paremmin elämästään kuin ihmiset. Ihmisten parissa eläin ei voi hyvin. Ihminen määrää tällöin missä eläin saa liikkua (vai saako ollenkaan) ja milloin saa tuottaa jälkeläisiä (vai saako ollenkaan). Tämä pitää paikkansa myös lemmikkieläinten kohdalla. Eläimen tulee saada liikkua vapaasti suurella alueella mielensä mukaan ja tuottaa ja hoitaa jälkeläisiä niin paljon kuin haluaa. Nämä ovat aivan perustavanlaatuisia asioita/oikeuksia eivätkä ne toteudu kun eläin on ihmisen vastuulla.

Ihminen on yksi eläinlaji muiden joukossa, mutta se kohtelee muita eläinlajeja julmasti. Ihminen syö eläimiä, vaikka hän pärjäisi ihan hyvin kasvisruualla. Kaikki eläimet pitäisi vapauttaa ihmisen hyväksikäytöltä eli tuotanto-, turkis- ja koe-eläimet.

Eikö olisi aika kohdella muita eläinlajeja serkkuina ja kumppaneina eikä esineinä, tavaroina, omaisuutena ja hyödykkeinä? Eläinten hyvinvointi toteutuu parhaiten vapaudessa luonnossa eikä ihmisen rakentamissa tiloissa. Kaikille eläimille kuuluu elämisen arvoinen elämä.

Eläinsuojat muistuttavat keskitysleirejä. Kuolema tulee varmasti ja ennen aikojaan. Eläimet saavat kyllä ruokaa, muttei mitään muuta. Eläimet elävät ahtaissa, likaisissa ja virikkeettömissä tiloissa. Se ei ole hyvää elämää. Eläimet eläisivät omissa oloissaan paljon parempaa elämää kuin ihmisen hyväksikäyttämänä.

Kaikki eläimiin liittyvä väkivalta pitäisi kieltää samoin kuin ihmisiin liittyvä väkivalta (henkinen ja fyysinen). Ihmiset voisivat elää ihmisten keskuudessa kaupungeissa ja maaseudulla, eläimet eläinten keskuudessa metsässä. Kaupungeissa ei olisi yhtään lemmikkieläintä, mutta lintuja, oravia, jäniksiä ja siilejä olisi. Jos ihmiset haluavat nähdä muita eläimiä, niin he voivat mennä metsään, jossa eri eläinlajit kukoistaisivat paljon nykyistä runsaammin.

Olen eläinasioissa hyvin pitkälti samalla kannalla kuin Gary Francione (https://en.wikipedia.org/wiki/Gary_L._Francione). Francione vastustaa lemmikkienpitoa (paitsi rescue-lemmikkien) ja pitää eläinten hyväksikäytön lopettamista helppona lukuun ottamatta eläinkokeita lääkkeiden kehittämiseksi. Suurin osa eläinkokeista on kuitenkin aivan turhia (tupakkaan, alkoholiin, psykologiaan, urheiluun, sotaan ym. liittyvät).

5.3 Eläimet ruoantuotannossa

Nykyisessä eläintuotannossa on runsaasti ongelmia (https://animalia.fi/elainten-oikeudet/elaintuotanto/ , https://oikeuttaelaimille.fi/tietoa-elaintuotannosta). Tässä muutamia:

a) Naudat

- Lehmää ei saa keinosiementää. Lehmän tulee itse päättää minkä sonnin kanssa jatkaa sukua.

- Vasikkaa ei saa erottaa lehmästä ensimmäisinä elinpäivinään. Emo vierottaa vasikan luonnossa 8-10 kuukauden iässä.

- Parsinavetat pitää kieltää. Lehmän tulee päästä liikkumaan vapaasti.

- Kaikilla naudoilla pitää olla ulkoilumahdollisuus.

- Vasikoilta ei saa poistaa kasvavat sarvenalut polttamalla. Nupoutus on vasikalle kivulias ja toteutukseltaan hankala toimenpide, joka aiheuttaa vasikalle kaksi kolmannen asteen palovammaa.

b) Siat

- Urospuolisia porsaita ei saa kastroida. Toimenpide tehdään nykyisin, jotta lihaan ei kehittyisi karjunhajua, jota osa kuluttajista pitää epämiellyttävänä.

- Emakkosikojen tulee saada tehdä pesä. Niillä tulee olla olkia tai muuta pesäntekomateriaalia.

- Emakkosikojen tiineytys- ja porsitushäkit pitää kieltää. Emakko ei pääse niissä edes kääntymään ympäri.

c) Kanat

- Urospuolisia kananpoikia ei saa tapaa ensimmäisenä elinpäivänään kananmunantuotannossa. Kanat elävät jopa yli 10-vuotiaiksi.

- Häkkikanalat pitäisi kieltää kananmunantuotannossa.

- Broilereita ei saa jalostaa sairaiksi ja tappaa 5-6 viikon iässä. Broilerintuotanto on lakkautettava.

d) Kalat (https://animalia.fi/elainten-oikeudet/muut-elaimet/kalastus/ , https://oikeuttaelaimille.fi/muu-elainten-kaytto/tiesitko-taman-kaloista)

- Kalat on kaikista monimuotoisin ja suurin selkärankaisten ryhmä. Kalalajeja on enemmän kuin kaikkia muita selkärankaislajeja yhteensä.

- Kalankasvattamon yhdessä kassissa kasvatetaan keskimäärin 100 000 kiloa kirjolohia. Tilaa on vähän.

- Joka vuosi arvioidaan tapettavan 0,97–2,74 biljoonaa kalaa koko maailmassa. Vuoteen 1950 verrattuna 90% suurista kaloista on jo nyt kadonnut.

- Maailmanlaajuisesti lähes puolet pyydetyistä kaloista käytetään kalajauhon ja -öljyn valmistamiseen. Kyseiset tuotteet päätyvät pääasiassa eläintuotantoon rehuksi – esimerkiksi kalankasvatukseen.

d) Metsästys

- Siinä missä ennen metsästettiin lihan ja turkiksen vuoksi, tapetaan eläimiä nykyään harrastuksena urheilun ja viihteen vuoksi.

- Metsästyksessä aina kuolee eläin ennenaikaisesti. Perhe ja kaverit jäävät suremaan kuollutta.

- Vuonna 2020 Suomessa tapettiin metsästämällä yli 1,7 miljoonaa eläintä. Yksilömääräisesti tapettiin eniten sepelkyyhkyjä: yli 324 000 lintua. Sinisorsia tapettiin yli 195 000 yksilöä ja supikoiria yli 168 000 yksilöä. Hirviä joutui ammutuksi noin 50 000 ja valkohäntäpeuroja noin 70 000 yksilöä. Karhuja tapettiin lähes 350 yksilöä.

- Osa ampumisista epäonnistuu, jolloin haavoittunut eläin pääsee pakenemaan.

Ongelmia on siis mm. liikkumisessa, jälkeläistenhoidossa, elämän pituudessa ja jalostuksessa. Eläinten käyttämistä ruoaksi ei saada koskaan tehtyä eettiseksi. Ainoa vaihtoehto on veganismi. Kasvisruokaa pitäisi tukea ja eläinperäisille ruuille pitäisi olla haittavero. Kasvisruoka on parempi kuin eläinperäinen ruoka terveydelle, ympäristölle ja eläimille.

Tapa miten ihminen kasvattaa eläimiä ruoaksi on sairasta. Vapaa luonnon eläin on tuomittu 4 seinän sisälle vankeuteen ja sitä jalostetaan koko ajan tuottamaan entistä enemmän lihaa, maitoa ja kananmunia. Se ei ole eläimen etu vaan ihmisen julmuutta.

5.4 Muut ihmisen hyväksikäyttämät eläimet

Eläimiä käytetään hyväksi monella muullakin tavalla kuin vain ruoaksi (https://animalia.fi/elainten-oikeudet/ , https://oikeuttaelaimille.fi/tietoa-elaintuotannosta).

a) Vaatetus (turkis, nahka, villa, silkki)

- Suomen turkistarhoilla kasvatetaan vuosittain noin kaksi miljoonaa eläintä, joista reilu miljoona on kettuja sekä naaleja ja vajaa 800 000 minkkejä.

- Ahtaissa ja virikkeettömissä verkkopohjaisissa häkeissä lähes kaikkien lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttaminen estyy. Esimerkiksi kettujen tulisi saada kaivaa ja minkkien uida.

- Turkiksista suurin osa käytetään nykyisin somisteina. 

- Kesylammas on ihmisen jälkeen maailman yleisin suuri maanisäkäs. Lampaiden osuus maailman kaikkien maanisäkkäiden biomassasta on neljänneksi suurin nautojen, ihmisten ja sikojen jälkeen (https://animalia.fi/2021/11/22/viherpesu-40-eli-viisi-vahemman-tunnettua-faktaa-villasta/).

- Maailman yleisin lammasrotu on pääasiassa villan tuotannon takia kasvatettu merinolammas.

- Australialainen mulesing-käytäntö tarkoittaa nahan leikkaamista pois lampaan peräaukon ympäriltä loiskärpästen torjumiseksi.

b) Koe-eläimet

(https://animalia.fi/elainten-oikeudet/elainkokeet/)

- Vuonna 2019 EU:ssa käytettiin yli 10 miljoonaa koe-eläintä. 

- Eläinkokeita tekevät pääasiassa yliopistot, lääketehtaat sekä muut yritykset ja tutkimuslaitokset. Yleisimmin eläinkokeissa käytetään Suomessa hiiriä, erilaisia kaloja sekä rottia.

- Eläinkokeet aiheuttavat eläimille suurta kärsimystä. Tutkimuksen takia eläimille aiheutetaan esimerkiksi sydänkohtauksia, syöpäkasvaimia, neurologisia sairauksia ja aivovaurioita.  Kemikaalien myrkyllisyyden arvioinnissa eläimille annetaan tutkittavaa ainetta, ja joissakin tapauksissa eläin kuolee myrkytyksestä seuraaviin tuskallisiin oireisiin.

- Monet eläinkokeista ovat kyseenalaisia, koska niillä tutkitaan elintasosairauksia, joita voitaisiin ehkäistä tehokkaalla terveysneuvonnalla. Vain pieni osa eläinkokeista tähtää suoraan jonkin sairauden parantamiseen. Suurin osa eläinkokeista on niin sanottua perustutkimusta, jonka tavoitteena on selvittää biologisia ilmiöitä, eikä kehittää esimerkiksi hoitomuotoja sairauksiin.

- Eläinkokeet ovat usein epäluotettavia. Eläimet eivät sairastu moniin niistä sairauksista, joita ihmisillä esiintyy. Siksi oireet aiheutetaan eläimelle keinotekoisesti tai turvaudutaan eläinten geenimuunteluun.

- Eläinkokeetonta tutkimusta voidaan tehdä esimerkiksi kudosviljelmillä, tietokonemallien avulla sekä tekemällä tutkimusta vapaaehtoisilla ihmisillä.

c) Lemmikkieläimet

(https://animalia.fi/elainten-oikeudet/muut-elaimet/lemmikkielaimet/)

- Lemmikit eivät saa lisääntyä ja liikkua haluamallaan tavalla.

- Eläimille ei tulisi jalostaa sellaisia kärjistettyjä piirteitä, jotka aiheuttavat eläimille terveysongelmia.

d) Viihdekäyttö

(https://animalia.fi/elainten-oikeudet/muut-elaimet/elainten-kaytto-viihteena/)

- Sirkus, delfinaario, terraario, eläintarha, rodeo, härkätaistelu, tanssiva karhu, elävä karuselli, eläintappelu

- Eläintarha saattaa tarjota viihdykettä ihmisille, mutta eläimelle se merkitsee elinkautista vankeutta.

- Tyypillisiä hyvinvointiongelmia eläintarhoissa ovat tilan puute ja virikkeettömyys.

- Sirkuksessa eläimiä kuljetetaan jatkuvasti paikkakunnalta toiselle.

5.5 Villieläimet

Eläimillä on yhtä suuri oikeus elää tällä maapallolla kuin ihmisilläkin. Ihminen on upea luomus, mutta niin on norsu, joutsen, muurahainen ja ahvenkin. Jos menetämme sukupuuttoon jonkun eläinlajin, niin sitä ei saa takaisin millään keinolla. Elämme kuudennen joukkosukupuuton aikoja (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuudes_joukkosukupuutto). Sen on aiheuttanut lajien elinalueiden kutistuminen, luonnonvarojen liika hyväksikäyttö, ylimetsästys ja ylikalastus, vierasperäiset lajit, saasteet, myrkyt ja ilmaston lämpeneminen. Vuosien 1970–2014 välillä maailman selkärankaisten eläinpopulaatiot ovat pienentyneet WWF:n arvion mukaan keskimäärin 60 prosenttia. Monien hyönteisten kannat ovat romahtaneet ainakin Euroopassa. Hyönteisten määrän väheneminen vaikeuttaa muun muassa kasvien pölyttämistä ja hyönteissyöjien, kuten lintujen selviytymistä. Hyönteisten joukkotuhon tärkeimpiä syitä ovat tutkijoiden mukaan maataloudessa käytetyt myrkyt, kuten neonikotinoidit ja fiproniili, sekä maatalousmaan yksipuolistuminen.

Ihminen on ottanut koko maapallon haltuunsa ja ajanut villieläimet tosi ahtaalle. 10 000 vuotta sitten maaeläimien painosta 1% oli ihmisiä ja 99% villieläimiä. Nykyään 75% on koti/tuotantoeläimiä, 24% ihmisiä ja 1%  villieläimiä. Ihminen on siis ominut koko planeetan itselleen ja sanoo sitten, että suojelee luontoa.

Biisoneita oli aikoinaan Pohjois-Amerikassa 50 miljoonaa, mutta eurooppalaiset maahanmuuttajat metsästivät ne melkein sukupuuttoon. Suomessa susia on muutama kymmen, mutta silti niitä halutaan metsästää. Afrikassa villieläimet jäävät ahtaalle, kun ihmisväestö kasvaa nopeasti. Intiassa eläimillä on vähän tilaa samasta syystä. Esim. leijonat lasketaan kymmenissä ja tiikereitä on 2000. Ihminen on vienyt elintilan eläimiltä ja jos konflikti syntyy, niin eläimet metsästetään vähiin. Luonnon eläimillä on tosi ahtaat oltavat. Ja merissäkin kalat ryöstökalastetaan, niin että kalakannat romahtavat.